80+1 A Journey Around the World

KILPISJÄRVI - CLIMATE CHANGE

80 + 1 - A Journey around the World is the Ars Electronica Centre’s input into the Linz City celebrations as a European Capital of Culture 2009. The venture focuses on questions concerning the future of humanity and the planet. Researches, artists, philosophers, journalists and specialists in various fields as well as ordinary citizens are challenged to join the project. Linz is the hub of a virtual trip to 20 spots spanning the globe. Discussions and other interactions including visual and artistic media are carried out via internet connections between the city central square and the other partners in the venture between 17.6.-6.9.2009. Artistic performances and works are specifically produced for the project. Activities range from time-slotted, hosted discussions to continuously visible art works. Each of the chosen places represents a central question we are faced with in the future, such as biodiversity, aging, growth and so on.

Kilpisjärvi has been selected as a location epitomizing one of the most demanding questions about the future, namely climate change. This is an issue central to the scientific research performed by The University of Helsinki’s Kilpisjärvi Biological Station.

80+1 Kilpisjärvi - Climate Change stems from Kilpisjärvi’s unique, subarctic environment and nature, the scientific research the station performs and the Ars Bioarctica’s program, a program bringing art and science together through cooperation between the Finnish Society of Bioart and the Biological Station.

80+1 KILPISJÄRVI PRODUCTIONS

Water flea circus. For the past ten years German researcher Iris Zellmer has visited Kilpisjärvi examining water flees in arctic conditions looking for signs of any modifications brought about by climate change. Performance director Merja Talvela has linked with Zellmer to look at water flees with a view to engaging with the research through an artistic perspective. The scrutiny that water fleas undergo when under the microscope is turned on humans by posing questions about our human misconceptions and delusions when we examine nature.


Midnight sun. The midnight sun that circles Kilpisjärvi will be visible in the dark Central European night of Linz. The aim is to film the sun from top of the Saana fell, and send images as a live-streaming transmission to Linz where for four days it will be panned across the facades of the buildings in the square. The sun can also be tracked in real time on the internet for the duration of the whole project.

Climate Change Hub. At the core of the 80+1 project are the discussions and debates on our future visions of how to achieve a beneficial impact at both local and global level. Ars Bioarctica organizes live transmissions of art productions, artists’ statements, discussions, lectures and it will produce short documentaries from its base at the Kilpisjärvi Research Centre. The Kilpisjärvi climate change program will generate art by means of different works and Finnish visualisations of current research on climate change. Research in Finland on understanding the dynamics of climate change is multifaceted and international in scope: for example, it focuses on relationship between the globe, the atmosphere and the sun; the geophysics of the arctic environment; the geophysics of the Antarctic and the biology and ecosystems of the arctic zone. The program extends its range to cover societies and communities and everyday living as well as international political dimensions. It will include future scenarios for the conditions that will prevail in the natural and social worlds of the northern areas.
The research mentioned so far is mainly concentrated on the arctic and northern zones. The 80+1 project facilitates a different forum to share work and research on climate change. Via the internet the discussion is widened into a global discussion and transmitted to Linz, where there is a direct link and local experts and an audience ready to ask questions and engage in a dialogue with Kilpisjärvi. The events can also be followed and discussed on the internet, by letter or by using a ‘hot line’. The aim is to disseminate the discussions via Linz to the world following the events in Linz and recycle them back to Finland and to the Finnish forums.

---------------------
80+1 A Journey Around the world projekti, Linz Itävalta:
Partnerit: Ars Electronica Center, Voestalpine AG:n ja Linz09
Projektitiimi: Hannes Leopoldseder, Michael Naimark, Sonja Bettel,
Martin Heller, Gerfried Stocker, Manuela Pfaffenberger, Christopher
Ruckerbauer, Susi Windischbauer, Steve Clark
---------------------
80+1 Kilpisjärvi Climate Change
Partnerit: Ars Bioarctica – The Finnish Bio Art Society and the Kilpisjärvi Biological Station, Helsinki University
Projekti-tiimi:
Laura Beloff, Media Artist, Researcher, Leader of the Project
Antero Järvinen, Professor (Helsinki University), Director of the Kilpisjärvi Biological Stationa
Anu Osva, taiteilija,Artist, Art and Science view point, science background
Erich Berger, Media Artist, Technical Producer and Organisational Producer
LIn addition there will be other visiting contributors at Kilpisjärvi working on the Climate Change Hub, Water flees Midnight sun projects.
---------------------
WHAT// Activities, Interventions, Performances, Lectures,
Installations, and Conferences
WHEN// 18. June – 6. September 09
WHERE// Ars Electronica Center and Linzer Hauptplatz
IDEA / KONCEPT// Ars Electronica Linz, voestalpine AG, Linz09
STAFF // Hannes Leopoldseder, Michael Naimark, Sonja Bettel,
Martin Heller, Gerfried Stocker, Manuela Pfaffenberger,
Christopher Ruckerbauer, Susi Windischbauer, Steve Clark
A cooperation project between Ars Electronica, voestalpine AG and Linz09.
INFORMATION// http://www.80plus1.org/
---------------------

Antero Kare Kolilla

Tuula Häyrynen kirjoittaa Antero Kareen taiteesta

Hometeoksissaan kuvataiteilija Antero Kare hyödyntää bakteerien geneettistä muistia. Bakteerit lisääntyvät jakautumalla kahdeksi ja näin syntyneet kaksi bakteeria taas kumpikin kahdeksi – uudestaan ja uudestaan. Ehkä yksi veistoksessa elämäänsä jatkava bakteeri on juuri se bakteeri, josta elämä alkoi, hän tuumi pitäessään esitelmää Suomen biotaiteen seuran keskusteluillassa 5.11.2008.

Näimme kuvia hänen biotaiteestaan, mutta tuntuu vielä oudolta, että tämä tällainen taide kasvaa paikallaan galleriassa. Siellä hometaiteella on oma elämänkaarensa, josta kukin katsoja käydessään kokee yhden vaiheen. Tällöin taiteilijan ratkaistavaksi jää, miten katsoja saa mahdollisuuden muodostaa kokonaiskuva hänen taideteoksestaan.

Mitä tästä nyt sitten jää jäljelle?

Kun työsi on valmis, hylkäätkö sen kaiken? Jätätkö jälkeesi ja aloitat uuden veistoksen tekemisen tyhjältä pöydältä? – Jäljelle jäävät ihmisten tunteet, kysymykset ja keskustelut heidän kanssaan. Antero heijastaa seinälle kuvan yhdestä työstään Exploratorium Science Centerissä, San Franciscossa. Mieleen jäi kuinka näyttelyssä kävijät reagoivat siihen. Teokseen päin katsoessa sanottiin ensin ”yäk”. Sitten kysyttiin: – Mitä se on? Voiko se olla minulle vaarallista, voiko se tarttua minuun? Ja kun tekijä oli paikalla, lähestyttiin häntä kysymällä asioista ja miten se on tehty.

Ihmettelimme muitakin töitä: Helsingin yliopiston portaikossa ”Venetsian leijona”, joutsen kuin kalliokuvissa. – Nämä bakteerit eivät ole ihmiselle vaarallisia, toteaa Antero antaen aikaa kunkin katsoa, silmin valottaa omaa kuvaansa verkkokalvolle, ennen kuin voi edes alkaa aavistaa, mistä taide alkaa. Portaikon ja teoksen värisävyjen yhteenkuuluvaisuus muuttivat silmin nähden näkymän samaksi tilaksi.

Ajan maisemaa, Väripaletti ja Maalaukset

Seinälle heijastetut kuvat ovat kronologisessa järjestyksessä. Esineteoksiensa kautta Antero alkoi pohtia teemojaan. Mistä ne oikeastaan tulevat, ympäristöstä vai hänestä itsestään? Siitä mitä ajattelen ja teen elämässäni?

Katsomme abstraktia kuvaa ”Valklampi”. Maalaukseen on sommiteltu ja laveerattu erilaisia värialueita silmää miellyttävässä suhteessa toisiinsa. Hän muisteli väreillä maalaamistaan ja värisävyjen poimimista eri paikoissa ja paikoista. Oikeastaan tässä oli kyse hänen väripaletistaan. Hän poimii värejä maailmalla kulkiessaan eri paikoissa. Esimerkiksi tämän maalauksen tuo vihreä on niitystä, joka sijaitsi hänen tietämässään paikassa. Sininen on puolestaan toisaalla sijaitsevasta koto-suomen järvestä.

Katseletko maalatessasi väripalettiasi ja värituubejasi?

Oikeastaan hän katsoo maalausta ja sitä järveä mielikuvissaan. Pensseli löytää oikeat sävyt paletille. Käsi vie ne kankaalle. Sitten hän katsoo sitä niittyä mielikuvissaan ja katsoo maalaustaan: hän päättää sijoittaa niityn järven rannalle. Näin tehden hän maalaa ajattelemalla sijoittaen oikeat sävyt vierekkäin kankaalle ja värialueet suhteessa toisiinsa oikeisiin mittasuhteisiin. Ja siinä ne nyt ovat näkyvillä: hänen järvensä ja hänen niittynsä maalaukseen sijoittamissaan paikoissaan.

Tosin se mitä katsoja katsoo, on abstrakti maisema, taiteilijan ajatuksen ja käden jäljet, joita katsellessa näkee, mitä sitten näkeekin. – Jokaisella on oma persoonallinen ajanjuoksunsa ja aikatodellisuutensa mutta kukin tarkastelee maailmaa nykyhetkestään käsin, hän tuumii. Taiteilijassa tämä ilmenee siten, että erilaiset muistopalaset muotoavat toisensa moniäänisiksi kokonaisuuksiksi maalaamisen aikana. Sitten kokonaisuus ryhtyy puhumaan ikään kuin yhtenä äänenä kankaalla ja se on taiteilijan tietoa, miten nämä kokonaisuudet tulee taideteokseksi maalata.

Katselemme myös orgaanisia muotoja ja ympäristöllisiä aiheita ”Ostrov”, ”Hirven pää” ja installaatiota nimeltään ”Battle of Kings” vuodelta 1992. Hometöissä väripaletti saa uusia merkityksiä. Määrältään hänen väripalettinsa on kolmen tuhannen värisävyn luokkaa. Määrä kasvaa sitä mukaan kun laboratorioissa eri bakteerien väriominaisuuksia pongataan maailmalla, josta hän pongaa niitä tutkimalla tutkimuslaitosten ja -laboratorioiden julkaisemia katalogeja.

Laboratorioissa kasvatetaan ja tutkitaan yksittäisiä bakteereja lasialustoilla oikeissa puhtaus-, kosteus- ja lämpötilaolosuhteissa bakteerien elämää dokumentoiden. Tämä vaatii taiteilijalta poikkitieteellistä ja poikkitaiteellista otetta taiteellisessa työssään: esitutkimusta, suunnittelua, organisointia, kontakteja eri alojen tutkijoiden ja osaajien kanssa globaalisti.

Mitä on yhteenkuuluvuus, miksi se on tärkeää?

Meidän on mahdollista koskettaa neljän viiden sukupolven persoonallista aikaa. Kaikki sen ulkopuolella oleva on vain irrallisia tarinoita, historiaa ja kertomuksia. Esimerkiksi Kalevalan kautta tavoittaa aikaa kuusi tuhatta vuotta taaksepäin. Kalevalan sisältämät symbolit alkoivat konkretisoitua matkoilla Vienanmeren alueella. Karjalan kalliopiirroksien kautta alkoi hahmottua oma suomalainen perintö ja perinteet. Kalliopiirrosten maailmassa nykyhetkeä ja muinaisia kuvia tarkastellessa hän sai tunneyhteyden esi-isiinsä.


Yhteenkuuluvuus on luonteeltaan henkistä kokemista. Voimme kokea sitä esi-isiämme kohtaan, samoin kuin sitä voi kokea ihmisen ja luonnon välillä. Taiteessa voimme tuntea keskinäistä ymmärtämystä toisiamme kohtaan vaikkemme ole ikinä kohdanneetkaan. Tämä yhteenkuuluvaisuuden tunne näyttää Anterolle välittyneen noista kalliokuvista ja kalliomaalauksista sekä kalliouurroksista ja luolamaalauksista. Luolamaalausten visuaalinen kieli on ollut olemassa 30 000 vuotta. Tämä kielimurre ja sen välittämä viesti on käyttökelpoinen vielä tänä päivänä hänelle. Hän kirjoittaa uudelleen omaa historiaansa maalatessaan historiaa.

Lähemmäksi fossiileja toisenlaisiin sfääreihin

Historiaan pääsee matkustamalla kalliotaiteessa n. 30 000 vuoden päähän. Se ei ole paljon ihmisen, saatikka sitten luonnon historiassa. Pidemmälle päästäkseen, täytyy tavoitella kasveja, eläimiä, sadetta ja muinaisia tuulia. Koska Suomen peruskallio ei sisällä fossiileja säilyttäviä kivilajeja, Antero joutui matkustamaan muihin maihin ja maanosiin. Ensimmäiset eläin- ja kasvisfossiilit ovat 600 miljoonaa vuotta vanhoja. Ne hän halusi nähdä, omassa ympäristössään.

”Battle of Kings”

Näimme yksityiskohdan aikaisemmin näkemästämme ”Battle of Kings” installaatiosta: mustavalkoisia elektronimikroskooppikuvia. Toisessa näyttäisi olevan hiuksia ja pallukoita, toisessa yksi noista pallukoista vielä lähempää tarkasteltuna. Joku meistä osaa johdatella keskustelijoita ihan toisenlaisiin sfääreihin. Nyt liikutaan peukalon pään sijasta siittiön hännänpäässä, siis nanometriikassa. Hän kertoo, että pallukka on sienen itiö, jonka hän oli ”maalannut” kullalla, suihkuttamalla kultahippuja sen päälle elektronimikroskopian teknologian työvälineillä.

Fossiileista on sitten helppo palata alkuun – elämän alkuun maassa – bakteereihin ja viruksiin. Vanhimmat bakteerien jäänteet ovat n. 3,8 miljardia vuotta vanhoja. Koska bakteeri lisääntyy jakautumalla, on helppo kuvitella tuon ensimmäisen jäljelle jääneen bakteerin monistavan itsensä petrimaljassa. Samaa tekniikkaa hyödyntäen Antero viljelee väripigmenttien tuottajiaan homeveistoksissaan. Mutta vasta lopputuloksesta oikeasti selviää, miten värit toisiinsa reagoivat muotojen muuttuessa inhimillisen elämän tavoin kasvun aikana.

Installaatiossa on kaksi luonnollisen kokoista uroshirveä isossa kosteassa lasiakvaariossa. Ajan edetessä ne kytkeytyvät toisiinsa kuin hirvensarvet voimien mittelöissään. Veistos rakentuu vahvoista puunrungoista, joita peittävät elävät mikrobit. Hirvet seisovat lammikossa tv-monitorien kuvatessa niitä. Toisissa monitoreissa näytetään hirvilaumaa talvella sekä lähikuvia ja elektronimikroskoopin läpi kuvattuja kuvia eri mikrobeista ja mikrobien molekyylimalleja. Monitoreista voi nähdä, miten elektronimikroskoopin kuvat joistakin itiöistä näyttävät samanlaisilta kuin eräät fossiilit: trilobiitit.

– Missä on se bakteeri, joka joskus jäi elämään?

Kysyy Antero jatkaen, että kannamme kokoajan parin kilon verran bakteereja kehossamme. Onko se yksi, se mikä jäi se yksi tärkeä minussa, meissä? Trilobiiteista on löydetty kokonaan säilyneitä yksilöitä, joilla on prismamaiset monilinssiset silmät. Joillakin jopa päästä ylös sojottavia kuin sauvojen päissä. Tämä kiinnostaa kuvataiteilijaa: ensimmäinen silmillä näkevä olento luonnonhistoriassa.

Kuin näkymättömiä kultahippuja, kuulostaa huimalta ja arvokkaalta, vähän kuin kultaisi muistojaan mikroskoopilla ja teknologialla? – Se ei ole tärkeää eikä oikeastaan sekään, mikä sen nimi on, olkoon vaikka pro bios.

Mistä taide alkaa?

Taide on Anterolle toiminnallista liikettä. Se auttaa meitä matkustamaan ajassa. Hän liikkuu myyttien, todellisuuden ja tulevaisuuden rajapinnoilla: trilobiitit, väripigmentit, aika itsessään, valo, orgaaniset muodot, ympäristö, yhteenkuuluvaisuus. Kun yhteenkuuluvaisuus on minussa minne sitten katsonkin, ei maisema ole tyhjä eikä katsekaan. Kuin aurinko se valaisee näkemäänsä saaden katsojan havaitsemaan värisävyt. Ja voin nähdä luonnon olevan minussa ja minun sen osana.
Tuula Häyrynen

Ars Electronica ja Biotaiteen seura 80+1 yhteistyöhön

Biotaiteen seura ja Kilpisjärven biologinen asema yhteistyöhön Ars Electronican kanssa kesällä 2009.  Biotaiteen seuraa  on pyydetty yhteistyökumppaniksi maailmanlaajuiseen ihmiskunnan tulevaisuutta etsivään projektiin.   Kilpisjärvi tulee toimimaan yhtenä  yhteyspaikkakuntana, joita on n.  20  eri puolilla maailmaa.  80+1 A Journey Around the World toteutuu suorina vuorovaikutteisina yhteyksinä näille paikkakunnille.  Lue lisää täältä: http://www.80plus1.org/

lyhyesti:

80 + 1 A Journey around the World 18.6.-6.9.2009

In 1872, the father of science fiction sent an English gentleman named Phileas Fogg on his
world-famous journey “Around the World in 80 Days.” In 2009, when Linz is Cultural Capital of Europe, Ars Electronica and voestalpine will dispatch the city of Linz on a trip around the world. A virtual trip into our Future!

.

.

Sedimenttejä ja lumilevää

Kilpisjärven biologisen aseman johtajan, Antero Järvisen haastattelun biotaiteen laboratorion suunnitelmista voi kuunnella tästä linkistä. Valitse luettelosta ohjelma no 57.
http://db.podhead.no/pod/pod_progalfa$programmer.QueryViewByKey?P_ID=7125&Z_CHK=4816

--------ajatuksia------------

"Do artists cross the line when they breed plants or animals, or use the tools of biotechnology? Scientists routinely cross the line. So do farmers, business people, military men, and doctors. Only artists and certain religious people hesitate. Of course one of the great human dilemmas is that we do not know the extent of our powers. We invent outrageously and casually as we breath, but we have no idea where our inventions will take us. Extinction? Slavery? 1000 years in Disneyland? Even if the Holocaust had never happened, we would have good reason to worry about where knowledge of genetics and DNA will take us. We will need all the awareness we can muster to engage evolution. To the extent that art favors awareness, the more artists who cross the line the better." George Gessert

Lainaus Leidenissa toteutetun biotaiteen kursin johdannosta http://leidenbioart.blogspot.com
George Gessert on biotaiteilija, joka kasvattaa kukkia.

Biotaiteen kurssi Norjassa 18.-21.11.2008

Article|08 - Biennale for the Electronic and Unstable arts, Stavanger/Norway

Call for participants to join

i/o/lab and SymbioticA's
BIOTECH ART WORKSHOP

Workshop: Tues 18th Nov - Fri 21st Nov 2008
Public discussion: Saturday 22nd Nov 2008
Venue for Public discussion will be announced later

SymbioticA's Biological Art Workshop is an intensive four day workshop
dealing with hands on exploration of biological technologies and issues
stemming from their use. The workshop will introduce participants to issues,
concepts and techniques relating to contemporary art practices dealing with
the manipulation of life. The practical components include DNA extraction
and fingerprinting, genetic engineering, plant and animal tissue culture and
basic tissue engineering techniques. These tools of modern biology will be
demonstrated and performed through artistic engagement, which in turn will
open discussion about the broader philosophical and ethical implications
into the extent of human intervention with other living things. Emphasis is
placed on developing critical thought, ethical issues and cross-disciplinary
experimentation in art.

The workshop is run by SymbioticA's Director, Oron Catts and laboratory
research scientist Katharine Adcroft. SymbioticA is an artistic research
centre within the School of Anatomy and Human Biology at The University of
Western Australia dedicated to the research, learning and critique of life
sciences.
The workshop is a hands-on exploration of biological technologies and issues
stemming from their use, and serves as a theoretical and practical
introduction to the creation of biological art and is aimed at educating and
training artists from the Nordic Countries and Europe in issues of
biotechnology and the life sciences. The workshop will teach hands on
engagement with these technologies in order to be able to carry out and
critique manipulation of living systems from an informed practical
perspective.
At the end of the week, the ideas explored in the workshop will be opened
out with a public discussion event.

The workshop will be part of Article|08 - biannual exhibition for unstable
and electronic art forms taking place in Stavanger 15.-30.November.

The workshop is realized through cooperation with the Department of
Mathematics and Natural Sciences at the University of Stavanger.

SymbioticA, The Centre of Excellence in Biological Arts is a jointly funded
initiative between The University of Western Australia and the Western
Australian Department of Culture and the Arts.
Attendance and Conditions

Attendance at the workshop will be by selection through open submission or
by invitation. The selection will be made by Hege Tapio from i/o/lab, Jens
Hauser co-curator of Article|08 and Oron Catts from SymbioticA.

There is no cost to selected participants to attend the workshop, but
accommodation, travel and other expenses will not be covered.

If you would like to attend the workshop, please send a short email to
hege@iolab.no, giving a short artistic statement, why you want to join the
workshop and how it will benefit your work. Please attach cv and images (1MB
MAXIMUM) and/or give urls to examples of work.

i/o/lab believes that the effects of the workshop will be felt in the
long-term, as the artists, having learned the technology, will start working
on their own biotech projects, which i/o/lab may choose to commission or
assist to be produced, as well as promote nationally and internationally.
DEADLINE FOR PROPOSALS: 15th September 2008

S Y Y S K O K O U S

Suomen biotaiteen seuran syyskokous 23.8. klo 14, Rikhardinkadun kirjasto/kokoushuone, os. Rikhardinkatu 3, Helsinki